Kiitos kaikille osaanotoista.

Elämä on ollut aika myllerrystä viimeiset kuukaudet; ensin jouduin "pakkolomalle" työpaikkani väistötiloista homeen vuoksi. Äänetön ope on aika turha tapaus ja kun vielä kuumettakin alkoi pukata aina koulussa ollessa, en enää halunnut riskeerata terveyttäni vaan  jäin pois töistä kunnes saimme jälleen uudet väistötilat...

Pientähän tämä oli sen rinnalla, että isäni pitkin syksyä jatkuneet vatsavaivat osoittautuivat  kasvaimeksi vatsassa. Tarkemmissa tutkimuksissa kasvain todettiin maksasyöväksi ja tammikuun alussa selvisi, ettei mitään ollut tehtävissä. Viiden viikon kuluttua isä nukkui pois.

Semmoista  aikaa nuo viimeiset viikot olivat, ettei neulominen oikein maistunut, vaikka yleensä neulomisen rytmi minua rauhoittaakin. Vasta nyt olen tarttunut käsityökoriin ja iltaisin neulonut valmiiksi joululomalla aloitettuja tekeleitä. Liekö alitajuisesti tiesin, mitä oli tulossa, kun Ameliaa varten valitsin mustan langan? Takki on valmis ja mieluinen. Ehkä hieman napakka mutta onpahan sitten hyvä syy tarkkailla ruokavaliota, joka viime aikoina pääsi repsahtamaan lohtusyömisen puolelle.

Lanka on MUSTAA Nallea, vaikka tummalta harmaalta näyttääkin. Hihasta huomaa, että siivoushommat ovat meidän perheessä jääneet retuperälle ja meillä juoksee muitakin koiria nurkissa kuin Otto...