|
|||
 |
|
||
|
04.09.2009 - 08:59
Joskus ihastus iskee ensi näkemältä...käsitöissäkin. Soilen virkkaamaan Babetten peittoon tykästyin ensi vilkaisulla. Jokusen kerran sitä kävin vilkuilemassa ennekuin tohdin alkaa matkimispuuhat.
Aluksi tarkoitus oli virkata tällä tekniikalla hartiahuivi. Työn edistyessä tulin ahneemmaksi ja lopputuloksen koko on 110 cm X 160 cm. Sopivan kokoinen peitto päivätorkuille siis. Ja sen ymmärsi pian Ottokin.
Kyllä tämän langan väri ovat upeat ja ne korostuvat hienosti noissa neliöissä. Ja mikä ihaninta (laiskan päättelijän mielestä) neliöissä ei tarvinnut tehdä langanvaihtoja.
02.04.2009 - 21:50
Tähän mennessä olen ihastellut neulegraffiteja vain blogeissa ja pariin olen törmännyt ihan livenäkin. Ja nyt sitten itsekin tehnyt yhden. Punasilmäisen viherpossun. 03.08.2008 - 09:25
Ajelin jokakesäiselle mökkireissulle ystävättäreni luo ja pakollinen pysähdyspaikka matkan varrella on Saarijärven Taito-myymälä. Kaiken ihanan tilpehöörin lisäksi siellä on myynnissä erilaisia käsityötarvikkeita ja tietenkin esillä on malleja, jotka houkuttelevat kokeilemaan. Tällä kertaa jäin sananmukaisesti koukkuun trikookuteista virkattuihin mattoihin. Mukava idea, kuulemma viime kesän Kasityö-lehden malli, oli pitsiliinan mallilla virkattu matto. Isoäidin neliö-tyylillä virkattukaan ei ollut hullumpi. Mukaan tarttui kympin virkkuukoukku ja reilu kilo kudetta. En malttanut odottaa kotiin saakka vaan siinä päivän mittaa höpötellessä virkkasin soikean maton. Meidän vessaan se on liian iso, en malttanut lopettaa virkkaamista ennenkuin kude loppui, joten matto jäi mökille.
Kotona sitten virkkasin tämmöisen suorakaiteen muotoisen meidän vessan mittojen mukaisen.  Tämä kude on paljon paksumpaa kuin ruskea, jota ensin ostin mutta virkkaaminen sujui ihan näpsästi ja nopeasti tälläkin vahvuudella.  Ottolenkillä huomasin, että kesäkranssitarpeita on taas saatavilla. Tässä on pietaryrttiä, marja-aronian raakoja, vihreitä marjoja ja pihlajan puoliraakoja marjoja sekä tuijaa. Aika rehevän näköinen näin tuoreena, saas nähdä miten ruipeloituu kuivaessaan, vaikka aika tiiviisti yritin laitta nuo marjat ja kukat. 12.03.2007 - 10:53
...ja neulomiskuntoa samoin, huomasin että virkkaamista voi harrastaa makuuasennossa. Tosin vain lyhyempiä aikoja kerrallaan mutta sekin on parempi kuin ei mitään. Ainakin sellaiselle jonka kädet janoavat puuhaa...
Novita lehdessä oli kivoja kassiohjeita ja lankavaihtoon lankoja kerätessäni laitoin iki-ikivanhoja puuvillalankoja kassin verran syrjään ja tämmöinen kesäkassi niistä nyt sitten tuli! Sankoja ei meidän kylän kaupoista löytynyt kun noin kuukausi sitten kyselin ja nämä ovatkin Tallinnan tuliaisia. Kovin olen tyytyväinen lopputulokseen. Vuorihan tuosta nyt tietysti puuttuu mutta ehkä saan sen väsättyä ennen kesäkassikautta.  |
Kirjoittaja
Olen keski-ikäinen nainen, äiti ja ope. Olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisesta näpertelystä ja käsillä tekemisestä. Blogini tarkoitus on tallentaa omia ja teettämiäni tekeleitä omaksi iloiksi ja vinkiksi muille. Kudon, neulon, virkkaan, huovutan, kirjon, ompelen ja askartelen. Langasta, kankaasta, puusta, metallista, kierrätysmateriaaleista ja luonnonantimista. Mottoni on että kaikkea voi kokeilla...ainakin mitä käsitöihin tulee...
Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006  
Karvainen Kaveri
 Perheeni on miesvaltainen; kaksi omatekemää ja sitten tämä nelijalkainen lenkittäjä, Karvainen Kaveri.  Otto on 14.4.04 syntynyt australian terrieri. Itsepäinen oman tiensä kulkija lenkeillä ja kotona sohvaperuna jota saa pusutella ja rapsutella kuinka paljon vaan, eikä sekään ole tarpeeksi. Rakastaa tossujen, sukkien ja kenkien kuljettamista ympäri huushollia leikkisession toivossa. Mopo
Näitä seuraan
Oma nappini
Mukana
|
||
