Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
15.11.2007 - 09:34

Viimeinen Sny-paketti oli odottamassa tiistaina kun tulin kotiin. Ihanaa ja samalla haikeaa. Minun Salaiseni on Hepsi.

Tämä viimeinen paketti sisälsi monta kivaa yllätystä; Punainen huivi ja lisälankaa, jotka aion käyttää myssyn tekemiseen. Sinistä lankaa, myöskin pipoon. En oikeastaan pidä pipoista sillä ne eivät minua ainakaan kaunista mutta ulkoilevana ihmisenä ja esimerkillisenä aikuisena käytän pipoa paljon. Niitä siis saa olla ja mielellään erilaisia. Vihreä lanka on hahtuvalankaa ja se voisi lämmittää ihanasti tumpuissa...

Näiden lankayllätysten lisäksi paketissa oli "kierroslukumittari" , erittäin osuvan ajatuksen sisältävä magneetti, suklaata (joka katosi kummallisesti ennen kuvaukseen pääsyä) ja ohje Ritvan sukkiin sekä tietysti paljastuskirje. Sukkaohjeen olin jo aiemmin napannut Hepsin blogista arvaamatta, että juuri hän oli Salaiseni.

Kiitos Hepsi!

18.10.2007 - 11:28
Eilen oli ompelupäivä ja postipäivä.


Niiskuneiti tuli ilahduttamaan minua ompelukaaoksen keskelle.

Tyhjin käsin ei Niiskuneiti ollut matkalle lähtenyt; mukana oli sinistä mohairlankaa
( huivin mallia jahkailen, ehkä Kide uusimmasta Ullasta?), enkelimagneetti, herkkuja jos minkälaisia, saunatuoksua löylyveteen, muistikirja ja puinen koira-avaimenperä joka kuvatessa jäi harmillisesti lankakerän alle.
Kiitos Sny!



20.09.2007 - 16:33
Kotiin tullessa tuli vettä taivaan täydeltä ja mielikin oli yhtä harmaa kuin taivas...
Vaan eipä ollut enää sen jälkeen kun löysin postilaatikosta paketillisen Unikkoa! Tuskin maltoin sisälle juosta kun jo aukaisin pussin; sinistäsävyistä sukkalankaa. palmikkopuikot ja ohje Ambrosia sukkiin neuleminälle, herkkusuuminälle namusia ja Hanipupu-teetä ja kouluminälle hauska kanakynä, ötökkäterotin ja hymynaamaleimasin. Haa, vihdoinkin pääsen kilpailemaan hienoilla koulutarvikkeilla luokkamme oppilaiden kanssa!! Ötökkä tulee olemaan kova sana luokassamme, sillä yltin tunnin aiheena on ollut juuri hyönteiset ja hämähäkit. Ja niistä onkin riittänyt juttua ja kokemuksia ihan jokaisella. Näytteitäkin on kouluun tuotu. Tämä "näyte" taitaa viedä voiton kaikista aikaisemmista...
Kuten huomasit Snyni, paketti on tosi mieleinen ja tuli juuri oikeana päivänä.
Sydämellinen kiitos!


08.08.2007 - 09:23
Elokuu on vasta alkupuolella joten aikamoinen oli yllätys kun postilaatikossa oli jo nyt salainen paketti!



Harmin paikka kun kuva ei tee oikeutta paketin upealle ulkoasulle. Maltoin nimittäin juuri ja juuri pikaisesti kuvata paketin ennen avaamista.



Ja tämmöisiä aarteita paketti piti sisällään: Vaaleanruskeaa paksua lankaa, selvästi syksyn pipoprojektia varten. Väri sopii passelisti ruskean takkini kanssa. En minä niin ehdottoman siniaddikti ole... Suklaa piti kuvata nopsasti sillä NYT sitä ei enää ole. Kirjanmerkki tuli tarpeeseen koulunalunkin kannalta mutta myös siksi, että minulla on aina yöpöydällä useampikin kirja kesken ja kirjanmerkkinä mitä oudoimpia viritelmiä.
Onnellisin taisin kuitenkin olla noista stoppareista. Semmoisia kun olen jo pidempään metsästänyt. Oman kylän kaupoista ei semmoisia löytynyt ja maailmalla kierrellessäkään ei semmoisia ole tullut vastaan vaikka blogeissa niitä olen nähnytkin. Minulla on aina useita keskeneräisiä neuletöitä ja niitä pyöritellessä puikot putoilevat ja silmukat karkaavat. Olin jo ajatellut tekeväni ainakin sukankutomuksilleni sellaiset 70-luvun stopparit tussikynän korkeista ja kuminauhasta...
Kortti pääsi heti uudelle magneettitaululleni; ajattelen sen kuvaavan osuvasti minua ja mottoani; "Eteenpäin, sanoi Tuija mopolla hangessa!"

Kiitos yllätyksestä, Salainen!




Kirjoittaja
Olen keski-ikäinen nainen, äiti ja ope. Olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisesta näpertelystä ja käsillä tekemisestä. Blogini tarkoitus on tallentaa omia ja teettämiäni tekeleitä omaksi iloiksi ja vinkiksi muille. Kudon, neulon, virkkaan, huovutan, kirjon, ompelen ja askartelen. Langasta, kankaasta, puusta, metallista, kierrätysmateriaaleista ja luonnonantimista. Mottoni on että kaikkea voi kokeilla...ainakin mitä käsitöihin tulee...
Karvainen Kaveri
 

Perheeni on miesvaltainen; kaksi omatekemää ja sitten tämä nelijalkainen lenkittäjä, Karvainen Kaveri.



Otto on 14.4.04 syntynyt australian terrieri. Itsepäinen oman tiensä kulkija lenkeillä ja kotona sohvaperuna jota saa pusutella ja rapsutella kuinka paljon vaan, eikä sekään ole tarpeeksi. Rakastaa tossujen, sukkien ja kenkien kuljettamista ympäri huushollia leikkisession toivossa.
Mopo




Suzuki on pantu talvisäilöön odottelemaan ensi kesää.

Oma nappini