Vaikka sähköiset postikortit ovatkin olleet ihania yllätyksiä, en arvannutkaan, kuinka iloiselle mielelle oikea PAKETTI voisi minut saada.
Yhdessä Oton kanssa tutkimme paketin sisältöä. Ottoa kiinnosti saamani sydänsuklaarasia ( ..tai sitten sen päällä oleva puruluu joka oli Ystävänpäivätervehdys sille. Kiitos Ringo ja Melissa!) Kun en antanut sen napata luuta ennen kuvaussessiota, päätti se alistua ja painoi päänsä ihanan pehmoisten villalankakerien päälle. Aito neuleblogikoira siis. Lankakerät näyttävät siltä, että niistä tulee pian minulle lapaset...
Kiitos myös kortista ja Hyvää Ystävänpäivää Sinullekin, Salainen NeuleYstäväni!
